MuKin B-poikien pitkän kauden viimeinen kansainvälinen ponnistus pelattiin toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. BBBL (Boys Baltic Basketball League) oli tullut kliimaksivaiheeseen eli lopputurnaukseen. Matsit pelattiin tutussa Ozolniekin kylässä n. 40 km Riikasta. MuKi lähti peleihin rekordilla 10-5, joka muutaman jengin poisjäännin myötä takasi 4. sijan runkosarjassa.

Neljännesvälierässä MuKi teki selvää jälkeä Riga Ridzenestä. Luvut 70-31 kertovat kaiken olennaisen: peli kävi korkeintaan hyvästä harjoituksesta ja reissukarstojen poistamisesta keuhkoista, voittajasta ei missään vaiheessa ollut epäselvyyttä.

Puolivälierässä vastaan tuli Skuodas. Liettualaiset olivat pelanneet runkosarjan samalla rekordilla (10-5) kuin MuKi ja etukäteen oli selvää, että todella tiukka vääntö oli tulossa. MuKi pääsi telineistä liikkeelle hiukan hitaammin kuin vastustaja ja puoliajalla tilanne oli 28-35. Kolmannen jakson hyvän puolustuksen myötä MuKi nousi kuitenkin taistelemaan voitosta. Kumpikaan joukkue ei pystynyt viimeisessä erässä tekemään ratkaisevaa irtiottoa, johtoasema vaihteli ja iskuja annettiin ja otettiin surutta. Kun peliä oli muutama minuutti jäljellä, Skuodas näytti pääsevän niskan päälle. MuKi ei kuitenkaan luovuttanut, vaan Joona Heinosen ja Ville Karhun kovilla henk.koht. suorituksilla noustiin vielä taistelemaan voitosta. Skuodas siirtyi pisteen johtoon kun peliaikaa oli 6 sekuntia jäljellä. MuKille aikalisä, peli taululle ja pallo etukentälle. Pienen sählingin jälkeen pallo ajautui kuin ajautuikin MuKille ja vielä hyvään heittopaikkaan, tällä kertaa kuitenkin viimeinen heitto pyörähti raudasta ulos; oli liettualaisten juhlan vuoro.

Tappion myötä jäätiin pelaamaan sijoista 5-8. Tämä ei kuitenkaan joukkuetta lannistanut, vaan ennemmin sisuunnutti entisestään. Sijaiskärsijöiksi joutuivat ensin Ogre, jolle annettiin 34 pinnan selkäsauna ja sitten Valmiera (24 p.). Jälkimmäiselle joukkueelle oltiin vielä muutama kuukausi sitten hävitty ja nyt siis maksettiin velat korkojen kera.

Lopputurnauksen saldona oli kolme selvää voittoa ja yksi niukkaakin niukempi tappio. Joku voisi jopa väittää, että pojat olisivat ansainneet tästä leikistä muutakin käteen kuin diplomin, mutta koris on raaka tuloslaji: olet juuri niin hyvä kuin sijoitus kertoo. Kyllähän sitä Miedon Jussillekin olisi kultamitalin aikanaan suonut, mutta kun se Wassbergin sälli oli vaan sen sadasosan nopeampi...

Turnauksen päätteeksi palkittiin Chris Väärmann viimeisen ottelun parhaana pelaajana ja Joona Heinonen MuKin koko BBBL-kauden parhaana pelaajana. Chris pelasi parhaan turnauksensa ja varsinkin viimeisen matsin alkupuolella oli käytännössä pitelemätön. Joona painoi tasaisen varmasti läpi koko BBBL-savotan, teki tulosta hyökkäyspäässä ja hoiti leiviskänsä kunnialla myös difussa.

Kokonaisuutena saldoksi neljästä BBBL-turnauksesta tuli 13 voittoa ja 6 tappiota. Yksikään näistä tappioista ei ollut yli 10 pinnaa eli joka ikinen matsi oli voitettavissa. Pelillisesti käteen jäi arvokas kokemus erittäin fyysisestä pelistä, jossa joka tilanne pelataan satasella loppuun eikä iskuja säästellä. Mitä pidemmälle peleissä mentiin, sitä paremmin MuKin kundit sisäistivät pelin hengen: parhaimmillaan puolustuksen intensiteetti oli kisapojilla aivan eri luokkaa kuin kotimaan peleissä. Osittain tämä oli perua baltialaisesta tuomarilinjasta (= kovaa saa pelata ja vankeja ei oteta), mutta kyllä halu taistella joka pallosta oli ajoittain jo sillä tasolla kuin sen kuuluukin tässä (kamppailu)lajissa olla.

Pelin ulkopuolelta voidaan mainita lauantai-iltana pelattu MuKin ballmasters keilailuturnaus (osa II). Paripelinä pelatun kilpailun suurin jännitysmomentti liittyi siihen, pystyykö yksikään pari järkyttämään viime kerran voittoparin (Heinonen sr – Nordberg sr) asemaa. Kovimmin painetta kattilaan laittoivat Joona H. ja Nico Å, mutta jo vuonna 1987 B-junioreiden SM-loppuottelun paineissa keitetyt seniorit olivat jälleen kerran liian kova pala nuorisolle purtavaksi. Lisää treeniä vaan kundeille Talissa tai Ruusulankadulla, jos meinaavat vanhat mestarit joskus syöstä vallasta.